Pirkkalaiskirjailijat

T�m� blogi on muuttanut

noreply@blogger.com (Pirkkalaiskirjailijat) — Fri, 30 Apr 2010 08:39:00 +0000

T�m� blogi on nyt osoitteessa http://pirkkalaiskirjailijat.blogspot.com/.
Uudelleenohjaus tehd��n 30 sekunnin kuluttua. Voit my�s napsauttaa t�t�.

Jos tilaat sy�tteit�, p�ivit� sy�tetilauksiin osoite
http://pirkkalaiskirjailijat.blogspot.com/feeds/posts/default.

Viitapiirin toukoseminaarista

noreply@blogger.com (Susienne) — Sat, 20 Mar 2010 15:14:00 +0000

Perinteik�s Viitapiirin toukoseminaari j�rjestet��n j�lleen toukokuussa - oletko Sin� seuraava puhujamme?

Ottakeehan rohkeasti yhteytt� meik�l�iseen: susanna.taivalsalmi@gmail.com mik�li tahdot uhrata toukokuustasi lauantain hyv��n tarkoitukseen saunaolosuhteissa, virvokkeet ja safkat tarjotaan, ja toki palkkio vaivasta. Teemasta keskustellaan hyv�� vauhtia, joten siihen voi viel� vaikuttaa. Iloisia olisimme erityisesti opetuksesta siit�, miten k�sikirjoitus laaditaan ja muutamista kirjoitusharjoituksista.

Viime kerralla Jarkko Tontti ohjeisti meit� oikeudellisissa asioissa, uitiin altaassa ja sy�tiin juustoja, salaatteja ja pizzaa punkun kera. Hyv�t ty�suhde-edut taataan, ja rento seura palkkoineen.

Kiitos!

-Sue

Loppuvuoden kuvasatoa

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Thu, 31 Dec 2009 16:01:00 +0000

Pirkkalaiskirjailijoilla oli varsin v�rik�s syksy ja loppuvuosi. J�rjestimme kaksi kirjallisuusiltaa p��kirjasto Metsossa sek� Pienen runokiertueen kanssa yhteisen runoklubin Telakalla. Joulukuussa keskustelimme T��ll� Pohjant�hden alla -teoksen syntyvaiheista ennen Timo Koivusalon elokuvan n�yt�st� Niagarassa liki t�ydelle salille. Lis�ksi kokoonnuimme pariin kuukausikokoukseen ja vietimme varsin riemukkaan vuosikokouksen 25.11.09.

Olen ottanut yhdeksi pj:n teht�v�ksi nappailla kuvia tapahtumista, mutta aina yhdistyksen kamera ei ole ollut mukana tai siit� on yksinkertaisesti loppunut akku. T�ss� joitakin otoksia syksyn varrelta.

23.11.09 Pirkkalaiskirjailijoiden kirjallisuusillassa p��kirjasto Metsossa puhuttiin saduista, fantasiasta ja kummallisista tarinoista. Tilaisuuden j�lkeen kokoontuivat yhteiskuvaan illan t�hdet Kristiina Wallin (vas.), Jyrki Vainonen, P�ivi Alasalmi ja uusi ehtoisa j�senemme Mikko Karppi.

Turun kirjamessuilla lauantaina 3.10.09 Pirkkalaiskirjailijat saivat esitell� toimintaansa tunnin ajan Kirjailijaliiton osastolla. Osastolla kahvittelemassa mm. pirkkalaiskirjailijat Susanna Taivalsalmi (oik.) ja Sari Peltoniemi.

Sari oli varsinaisesti Suomen Nuorisokirjailijoiden osastolla j�rkk��m�ss� haastatteluja ja muita tapahtumia - yll��n pirkkalaiskirjailija Kirsti Kurosen Nuorisokirjailijoille ideoima Tahdon lukea sinua -paita. Pj Katariina jakeli Pirkkalaisten kortteja (oranssit etualalla) ja yll�tt�v�n monen turkulaisen mukaan tamperelainen kortti l�htikin.

Syyskuun kuukausikokouksessa esitt�ytyiv�t vuoden pirkanmaalaiset esikoiskirjailijat. Johanna Hulkko (vas.) kertoi S�keit� Pietarista -romaaninsa tekoprosessista. Kaukaisimmat j�ljet juontavat 1990-luvulle, vuosiin, jolloin Johanna opiskeli Pietarissa. Carita Forsgren (toinen oik.) kirjoitti historiallisen romaanin Kaarina Maununtytt�rest�. Kolmen kuun kuningatar oli jossain vaiheessa vuotta myydyimpien suomalaisten kaunokirjojen joukossa.

Paula Hahtola (seisomassa) kuvaili Salpalinja -romaaninsa vaiheita novellista romaaniksi. Teos oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnolle.

J�senist�mme kuopus, 22-vuotias Siiri Enoranta, kertoi tiest��n esikoiskirjailijaksi. Siiri kirjoitti yli 500-sivuista fantasiaromaaniaan opiskellessaan Oriveden opistossa. Omenmean vallanhaltija ylsi hienosti Finlandia Junior -ehdokkaaksi.

Onnellista Uutta Vuotta 2010! Iloa ja innoitusta koko tulevalle vuosikymmenelle!

Katariina

Mit� kirjakaupoissa tapahtuu todella?

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Tue, 15 Dec 2009 08:16:00 +0000

Kirjailijaliitto j�rjesti viime viikolla paneelikeskustelun otsikolla "Mik� kustantamoissa tapahtuu todella", ja paikalle oli kutsuttu niin kustantajia kuin kirjailijoita aihetta valottamaan. Tuula-Liina Variksen johtama keskustelu l�hti hieman kankeasti k�yntiin, kunnes tuli ilmi, ett� paikalta puuttuu yksi t�rke� toimija: kirjakauppias.
Sofi Oksanen moitti kustantamoja huonoista markkinointitaidoista ja puhui kustantajan v�linpit�m�tt�myydest� kirjakauppoja kohtaan. Kirjoja ei voi myyd� jos niit� ei ole kaupassa. Yll�tt�en k�vi selv�ksi, ett� se ei v�ltt�m�tt� ole kustantajan vika. Niklas Herlin totesi, ett� mm. Teoksessa yritet��n tehd� korkealaatuisia kirjoja ja saada ne ihmisten luettaviksi, mutta "jakelukanava ei ole kuosissa". Teoksen kirjoja on vaikea saada kauppojen hyllyille, mik� on tietysti kaikkien, niin kustantajan kuin kirjailijoiden ongelma.
Otavan Leena Majander-Reenp�� vahvisti, ett� kirjakauppiaat eiv�t halua ottaa myyntiin niin paljon kirjoja kuin kustantamot toimittaisivat. Yksi kirjakauppaketju on jopa l�hett�nyt kustantajille kirjeen, jossa kiellet��n liian laajan kirjavalikoiman levitt�minen. Erityisesti v�h�levikkist� kirjallisuutta ei pid� kauppoihin toimittaa. Kaupat eiv�t halua t�ytt�� varastojaan, vaan suostuvat ottamaan myyntiin vain niit� kirjoja, jotka myyv�t hyvin.
Tilanne kuulostaa ei-hitti-kirjailijoiden kannalta aika vaikealta. Ja my�s lukijoiden, ostajien. Jos tarjolla on vain myyntimenestyksi�, ostajalle ei j�� edes vapautta valita toisin.
Marketeissa on kuulemma laajimmat valikoimat!
Seuraavan kerran keskusteluun kannattaisi pyyt�� mukaan pari kirjakauppiastakin.

Sofi Oksanen ehdotti, ett� kustantaja voisi harrastaa t�sm�markkinointia, kohdistaa esimerkiksi Lapista kertovan kirjan mainostamista pohjoisen lehtiin. Markkinointiin pit�isi saada enemm�n ajantasaista osaamista. Ja tietoa omista kirjailijoista. Markkinointihemmot eiv�t v�ltt�m�tt� tied�, mist� talon kirjailijat ovat esimerkiksi kotoisin, miss� asuvat.
Yleis�st� kommentoitiin, ett� juopa menestyskirjailijoiden ja v�hemm�n myyvien kirjailijoiden v�lill� vain kasvaa. Markkinoidaan vain myyvi�, ja yritet��n saada kumuloitua n�iden teosten tuomaa voittoa. WSOY:n Anna Baijars puolusti kustantajia ja totesi, ett� heill� ainakin julkaistaan paljon runoutta ja k��nnet��n klassikkoja. Mutta "kuten jokainen tiet�� omasta huushollin pidostaan" ett� parempina aikoina on enemm�n varaa tehd� asioita ja huonompina aikoina v�hemm�n. Nyt elet��n niit� j�lkimm�isi�.

Hannu Raittila muistutti, ett� kirjailijat ja kustantajat ovat samalla asialla, toimivat kirjallisuuden puolesta ja edist�v�t sit�. Mutta kun ennen kustantaja pyrki saamaan toiminnastaan juuri sen verran tulosta, ett� pystyi toimintaa jatkamaan, nyt on ruvettu tekem��n bisnest�. Vastakkain ovat p�rssi ja katedraali. Kirjallisuutta tuotetaan hitaassa rytmiss�, johon kvartaaliajattelu ei vain sovi.

Kun panelisteja oli runsaanpuoleisesti, keskustelu j�i hiukan hajanaisiksi heitoiksi, mutta jatkui pienemmiss� porukoissa. P�ydiss� puhuttiin mm. kirjailijan ja kustannustoimittajan suhteesta, tekij�npalkkioprosenteista ja tiedonkulun ongelmista. Usein kirjailija joutuu aivan liian kauan odottamaan palautetta k�sikirjoituksestaan. Erityisesti tieto kielteisist� p��t�ksist� j�m�ht�� jonnekin matkan varrelle.

S�hk�kirjaakin sivuttiin. Joku piti sit� kiusallinena, toinen odotti kovin. Pirkkalaiskirjailijat saavat tietoa s�hk�kirjasta maaliskuun kuukausikokouksessa 25.3.10, kun alustajaksi tulee Lauri Dammert Umpihanki mediasta.

Kirjailija, joka halusi tasoittaa muiden tiet�

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Thu, 22 Oct 2009 07:07:00 +0000

Kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Kullervo J�rvinen kuoli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 6. lokakuuta 2009. H�n oli syntynyt Tampereella 6. elokuuta 1936.

J�rvinen oli paljasjalkainen Pispalan poika jo toisessa polvessa. �Muistan miten pohjoistuuli painoi seinist� l�pi ja �mp�rit oli aamulla j��ss�, h�n kertoi, mutta kehui kotipaikkaansa kauniiksi.

Nuoruudessaan Kullervo J�rvinen kuului Pispalan Tarmoon, ja Hyhkyn urheilukent�st� muodostui h�nelle toinen koti. Useiden urheilulajien palkintolista kasvoi pitk�ksi.

Kiinnostus kirjallisuuteen otti tulta varhain: J�rvinen voitti TUL:n Henkisten kilpailujen alle 17-vuotiaiden kirjoitussarjan.

Esikoisrunokokoelmansa Mukulakiviin J�rvinen julkaisi 1964. Sit� seurasi kokoelma Elementit. Pitk��n kypsynyt Sonnikorven blues julkaistiin 2002. Runot ylsiv�t Runeberg-palkintoehdokkaaksi ja kokoelma sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon.

Novelleja ja runoja l�ytyy useista antologioista. Lyyrinen dialogi Lauri Viidan ja Aila Meriluodon runoista on esitetty Tampereen Teatterissa.

J�rvinen aloitti Pirkkalaiskirjailijat ry:n sihteerin� 1975 ja jatkoi puheenjohtajana 1983 - 94. Lis�ksi h�n hoiti useita keskeisi� kirjallisuusalan luottamusteht�vi�.

Sanataiteen opetusty�t� h�n ehti tehd� Tampereen ty�v�enopistossa, Topelius-akatemiassa, Tampereen yliopistossa, Tampereen yhteiskoulun lukiossa ja P��talo-instituutissa. H�meen l��nin kirjallisuuden ohjaavana l��nintaiteilijana J�rvinen toimi vuosina 1988 - 94.

Ansioluettelon kauaskantoisin ty� oli J�rvisen aloitteesta Tampereelle 1989 perustettu luovan kirjoittamisen koulutusohjelma, Viita-akatemia. H�n toimi sen p��opettajana vuoteen 2001 ja jatkoi sen j�lkeen opetuksen seurantaryhm�ss� sek� veti runokoulutuksen �Remonttiryhm��.

H�nen aloitteestaan opintonsa p��tt�neiden yhdyssiteeksi perustettiin my�s kirjoittajayhdistys Viitapiiri vuonna 1995.

J�rvinen hoiti luottamusteht�vi��n tinkim�tt�m�sti ja h�nen mielipidett��n arvostivat yht� hyvin kirjailijakollegat kuin h�nen oppilaansakin.

Jo Viita-akatemian opettajan aikanaan h�n n�ki 14 oppilaansa julkaisevan oman teoksen. Useista oppilaista tuli h�nelle l�heisi� yst�vi�, jotka viel� vuosien j�lkeen toimittivat julkaisunsa tuoreeltaan omistuskirjoituksin Kullervolle.

J�rvinen sanoi useasti el�neens� ja hengitt�neens� kirjallisuutta n�iden toimiensa kautta. Miehen oma, pilke silm�kulmassa laadittu CV p��ttyy huumorintajuiseen meriittiin: �Ryyp�nnyt Lauri Viidan kanssa.�

Pispalan poikia.

Juha Siro

Romaani marraskuussa - haaste nanowrimoon

noreply@blogger.com (Soikkeli) — Fri, 16 Oct 2009 12:01:00 +0000

Suomen Tieteiskirjoittajien puolesta haastan kaikki pirkkalaiskirjailijat
leikkimieliseen kisaan: kirjoita romaani marraskuun kuluessa.

Kyseess� on
NaNoWriMo (National Novel Writing Month, Kansallinen romaaninkirjoituskuukausi),
joka on kasvanut vuosien kulussa kansainv�liseksi kirjoitusmaratoniksi.

My�s suomalaisia kirjoittajia on ollut mukana nanowrimossa vuosi vuodelta enemm�n.
Ensimm�inen marraskuuta aloitetaan kirjoittaminen ja kuukauden loppuun meness� tulisi
olla kasassa v�hint��n 50000 sanaa pitk� tarina. Tuhansille p�yt�laatikkokirjoittajille, mutta
my�s ammattilaisille, t�m� on ollut el�m�n paras tilaisuus proosaty�st� hullaantumiseen.

Lis�� tietoa saa allekirjoittaneelta sek�:
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/muutoiminta/nanowrimo.shtml
http://www.nanowrimo.org/

Markku Soikkeli
mg.soikkeli (at) gmail.com

Marraskuun kirjallisuusiltaa odotellessa...

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Sun, 27 Sep 2009 13:09:00 +0000

Laittakaahan jo nyt kalenteriin merkint� maanantaille 23.11.09 klo 18.00. Silloin Pirkkalaiskirjailijat ry. jatkaa mainiota yhteisty�t� p��kirjasto Metson kanssa ja j�rjest�� syksyn toisen kirjallisuusillan otsikolla "Fantasiaa, satuja ja kummallisia tarinoita". (P��kirjasto Metso, ls.1)

Kirjailija Saara Kes�vuoren juontamassa tilaisuudessa esiintyv�t kirjailijat Jyrki Vainonen - uutuusromaani Tornit -, Kristiina Wallin - runokokoelma Jalankantama -, Mikko Karppi - romaani Sateen varjo - sek� P�ivi Alasalmi - satukirja Turhamainen aasi.

Pirkkalaisten ensimm�isest� kirjallisuusillasta - "Palava rakkaus ja hehkuva kaipaus" 14.9.09 - j�i hyv� mieli. L�hes t�ysi salillinen kirjallisuudenyst�vi� seurasi Metsossa kiinnostuneena, kun pirkkalaiskirjailijat Sari Peltoniemi, Johanna Hulkko, Carita Forsgren ja Juha Siro vastailivat Saara Kes�vuoren kysymyksiin uutuusteoksistaan.

Illan aikana tuli selv�ksi ainakin, ett� intohimoista rakkautta seuraa aina v�ist�m�tt� tuho ja kuolema, ett� ihmisen identiteetti voi perustua valheelle ja petokselle, ett� kaukorakkauksia on ollut jo renesanssiajalla ja ett� my�s kaupunkiin on mahdollista rakastua tulenpalavasti.

Pirkkalaiskirjailijoita runoa ja tangoa yhdist�v�ss� esityksess�

noreply@blogger.com (Pirkkalaiskirjailijat) — Mon, 21 Sep 2009 20:52:00 +0000

Pirkkalaiskirjailijat Tuija V�lipakka ja Kristiina Wallin olivat mukana Annikin Runofestivaalin tuottamassa, ja osana Maailmantango-festivaaleja j�rjestetyss� runo-ohjelmassa "Puuvillat, nailonit ja lycrat".

18.9.09. kulttuurikeskus Telakalla j�rjestetyss� runoesityksess� puhuttiin kohtaamisista ja kohtaamattomuudesta, ruumiillisuudesta ja siit�, kuinka ruumis verhotaan puuvillaan, nailoniin ja lycraan...

Mukana esityksess� oli my�s tamperelaisen Tango aMoroson tanssijoita.

UUTISIA JA APURAHOJA

juhasiro@saunalahti.fi (juha siro) — Fri, 18 Sep 2009 13:10:00 +0000

Py�r�ilin eilen ty�huoneelta kotiin puoli yhdeks�lt� illalla. Kello 21.15 soi puhelin. Aamulehden toimittaja halusi tiet�� mit� mielt� olin Jari Tervon viisivuotisesta apurahasta. T�m�n aamun lehdest� l�ytyi sitten kulttuurisivun ykk�suutinen: "Lahnasen luoja saalisti l�hes 100 000 euron valtion apurahan".

Lausuntoni lehteen oli siilaantunut suht korrektisti. Sanoin, ett� on hullua jakaa kirjallisuuden edist�misen yhteist� rahaa n�in. Apurahahakemusten selvityksiss� kysyt��n tarkkaan kaikki kolmen viimeisen vuoden aikana saadut apurahat. Ainakaan t�ss� tapauksessa mit��n ei merkitse se, ett� muita verotettavia tuloja on 180 000 euroa vuodessa. Nyt valtio antaa siihen p��lle viiden vuoden ajan 1550 euroa verottomana...

Koko jutun l�yd�t omasta blogistani www.juhasiro.fi/blogi

Kanootin kapean vesille ty�nsin

noreply@blogger.com (Maria Syv�l�) — Tue, 18 Aug 2009 16:18:00 +0000

Pirkkalaiskirjailijoilla oli torstaina 6.8. opettavainen ilta Tempon kattoterassilla, kun loistava luennoitsija Helmiina Kauhanen tuli puhumaan meille aivoista ja luovuudesta. Muistiinpanovihkoset kotiin unohtaneen kirjailijan muisteloista syntyi j�lkik�teen pienimuotoinen kooste, jossa mielikuvitus ja mielleyhtym�t kohtaavat joitakin esitettyj� faktoja:

�Laittaessaan p��nsis�isen kaaoksen ja hajaannuksen tilan j�rjestykseen kirjailija kehittelee vasemmalla aivopuoliskollaan analyyttist� ja loogista kielt�, mutta oikealla puoliskollaan h�n maalaa tunteiden musikaalisia kokonaisuuksia. Jos stressi ei yll�t� kesken luomisprosessin, vimmainen kirjailija luo kahdessa vuodessa kirjan, jota myyd��n kirjakaupassa 27 eurolla.
Valitettavasti kirjailija kuitenkin masentuu, kun h�nelle tilitet��n kolmestasadasta myydyst� kirjasta kustakin 2,6 euroa. Silloin h�nen kallonsa sis�iset soutuveneen lailla k�ytt�ytyv�t synopsikset lakkaavat pit�m�st� toisiinsa yhteytt�, ja niin vain k�y, ett� kirjailijan rannoilla on tosi rauhallista.
T�ss� vaiheessa kirjailija suuntaa askeleensa Kauppahalliin, josta h�n ostaa E-Epaa virkist��kseen veneittens� lipumista vaienneissa aivoaalloissa. Mik�li kirjailija on saanut apurahaa Taiteen keskustoimikunnalta, h�n voi my�s hankkia soutuveneeseens� melan tai per�moottorin. Jos h�n sijoittaa apurahansa menestyksekk��sti lottoon, h�n voi ostaa jopa risteilyaluksen tai j��nmurtajan!
Parhaimmillaan kirjailija kuitenkin sel�tt�� masennuksen ja stressin, v�ltt�� pahimmat karikot ja virittyy j�lleen luovuuteen ilman per�moottoria, kadottaa ajantajunsa ja kirjoittaa ihmisest�, joka on p��asiassa tyhjyytt� ja v�limatkoja ja alkoholille altista maaper��. Kirjan luonnosteluvaiheessa prosaisti keksii naapurin Penaa l�heisesti muistuttavan p��henkil�n, jolle tulee ryyp�tess� kova jano. Kirjailija miettii, onko romaani syyt� huipentaa kohtaukseen, jossa p��henkil� unohtaa juoda vett� ja tekee laskuhumalassa henkirikoksen.
Mutta kirjailija ei halua kirjoittaa dekkaria vaan selviytymistarinan, jossa p��henkil� ryypp�� paljon, mutta juo runsaasti vett� ja muistaa k�nniss�kin sy�d� kohtuullisesti. N�in ollen p��henkil� on hyv� ja potentiaalinen aviokumppani, koska ei tapa ket��n k�nniss� puolihuolimattomasti. Kirjailijan aivoja virkist�� positiivinen informaatio siit�, ett� my�s kirjailijalla on mahdollisuus saavuttaa edell� mainittu harmonian tila.
Pitk�n ja uuvuttavan kirjoitusprosessin j�lkeen kirjailija hellii muusansa silitt�m�ll� ja paijaamalla. Se on aivojen mielest� mukavaa, sill� kosketus edist�� kaikenlaisten veneiden kulkua niin sis�vesill� kuin avomerell�kin.�

(kuva: Katariina Romppainen)

Kaupungin syd�n sykki rumpujen tahtiin

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Thu, 13 Aug 2009 12:12:00 +0000

(valokuvat: Tuija V�lipakka)

Tapahtumien y�, Tampereen Keskustori, 6.8.2009

Kaupunki nielee sinut, ellet keksi koko universumia uudelleen,
kaupunki nielee sinut, m�r�n asfaltin silm�nurkassa pikikyynel.

Olipa harvinaisen messev�� olla pirkkalaiskirjailija Tapahtumien y�ss� Tampereella t�n� vuonna! Me hypp�simme kerrankin mukaan tapahtumien virtaan tekij�ryhm�n�, ja loihdimme komean runoteoksen. Useita satoja katsojia kuunteli keskittyneesti, jopa haltioituneina, kun Legioonateatterin lattarirytminen rumpuryhm� La Murga esitti Palanderin talon edess� pirkkalaisten ketjurunon Kaupungin syd�n.

Kaupunki on Morkku ja ratapihan peltimakasiinit ja

Erkkil�n rautatiesilta, kev��n �18 massateloitusten aitiopaikka.

Se on valkomesikk� Sammonkadun postin paikkeilla,

jauhokoisa Rantasen talkkunapussissa.

Haulitorni.

Se on kirjasto, jossa emgirantti uurastaa

oppiakseen t�m�n kielen. Se on p�iv�, jona �lysin:

runo voi olla muutakin kuin s�keit� mittojen korsetissa.

Kaupungin syd�n on kirjailija Tuija V�lipakan kokoama runosikerm�, jossa on runoja kirjailijoilta Kirsi Kunnas, Kari Aronpuro, Arto Lappi, Kristiina Wallin, Maria Syv�l�, Ulla Vaarnamo, Harri Istv�n M�ki, Vilja-Tuulia Huotarinen, Maire Martikainen, Niina Hakalahti, Katariina Romppainen, Jussi Rusko, Juha Siro, Kirsti Kuronen, J.K.Ihalainen ja Tuija V�lipakka.

Ja alati samana, alati muuttuvaisena peilaa N�sij�rvi.

Jokainen kuusi, m�nty, rantakallio ja sammaleinen kivi

juuri oikealla paikallaan.

Pikkulintukonserton taustalla kumisee kaupunki.

Hirvipariskunta on n�hty UKK-instituutin takana,

Kaupin mets�n syd�mess�.

Runoteos tuntui uppoavan upeasti yleis��n. Aplodit raikasivat ja monen mielest� runo-rumpu-esityst� olisi seurannut paljon pitemp��nkin. T�st� on helppo p��tell�, ett� vastaavanlaista taiteiden v�list� yhteisty�t� kannattaa jatkaa! Olisiko ideoita seuraavaan Tapahtumien y�h�n?

Ja nyt y�ll� sytyt�t r�v�ht�m�tt�m�t valosi

karkottamaan taivaan ja sen savuisen

harmaan kuun ja t�htien kalpeat varjot

valvomaan autioita katuja, pimeit�

huoneita, uniamme

mutta et tavoita meit�, kaupunki,

olemme hylj�nneet sinut,

olet yksin.

Ps. Poimin em. sitaatit sielt� t��lt� runosikerm��, ja tunnen piston syd�mess�ni: Teos oli toki tarkoitettu juuri esitett�v�ksi eik� niink��n luettavaksi.

J�senen uudet kotisivut ja blogi

noreply@blogger.com (Pirkkalaiskirjailijat) — Sun, 21 Jun 2009 17:32:00 +0000

Pirkkalaiskirjailija Juha Siro on �skett�in julkaissut uudet kotisivunsa. Sivut l�ytyv�t osoitteesta: www.juhasiro.fi.

Osana uutta sivustoa l�ytyy my�s h�nen ahkerasti p�ivitt�m�ns� kirjallisuus- ja kulttuuriblogi Mit� tapahtuu todella. Tutustu my�s Juhan Facebook-kirjailijasivuun.

Uuden kirjan p�iv�t 11.-12.7.2009

noreply@blogger.com (Jyrki Vainonen) — Sun, 14 Jun 2009 12:35:00 +0000

Kirjallisuustapahtuma Uuden kirjan p�iv�t 11.-12.7.2009 Oriveden opistossa
Juontajana Piritta Maavuori.

P�ivien teemana Siin� n�kij� miss� tekij�. Teeman alla pohditaan kirjailijan taivalta kirjoittajasta kirjailijaksi: millaisia vaiheita, mutkia ja suoria, tuolla matkalla on ollut? Kuinka nykykirjailijalta luonnistuu n�kemisen ja tekemisen yhdist�minen? Tarvitseeko kirjailijan nyky��n ylip��t��n en�� olla n�kij� vai onko n�kymisest� tullut n�kemist� t�rke�mp��?

Ohjelmassa luentoja, keskusteluja ja haastatteluja.

Esiintyjin� Kirsi Kunnas, Jouni Tossavainen, Aki Salmela, Leena Krohn, Riina Katajavuori, Sanna Ravi, P�ivi Alasalmi, Heini Lehv�slaiho & Tipi Tuovinen, Markku Toivonen, Johanna Venho, Mari M�r� ja Hannu Salama.

Ohjelma alkaa lauantaina 11.7. klo 13 ja p��ttyy sunnuntaina 12.7. noin klo 16. Tarkka ohjelma, kts. www.orivedenopisto.fi

Tapahtuma on ohjelman osalta ilmainen. Ruoat ja mahdollisen majoituksen voi maksaa opistolla. Majoitus on hyv� varata etuk�teen.

Tulkaa mukaan kuuntelemaan ja jututtamaan kollegoita.

juhasiro@saunalahti.fi (juha siro) — Mon, 11 May 2009 08:15:00 +0000

T�ss� viel� Katariinan ottama kuva. Lis�si Juha.

Sopimusasiaa Pirkkalaisten kokouksessa

noreply@blogger.com (Maria Syv�l�) — Tue, 05 May 2009 18:16:00 +0000

Maanantaina 27.4 Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja ja juristi P�ivi Liedes vieraili Pirkkalaiskirjailijoiden kuukausikokouksessa kertomassa t�rkeit� asioita kirjailijanty�h�n liittyen. Aluksi Liedes valaisi tekij�noikeuslain peruselementtej� eli sit�, ett� kirjoittajalla tulee olla oikeus omaan ty�h�ns� ja t�t� oikeutta tulee puolustaa. Keskustelua syntyi lehtitalojen kuten Sanoma Newsin ja Aamulehden sopimusmalleista, joilla freelancertoimittajien avustajasopimuksia poljetaan huonoilla ehdoilla ilman lis�korvausta.

My�s kustantajien pel�t��n heikent�v�n tekij�noikeusasiaa vaatimalla kustannussopimuksissaan esimerkiksi kirjan s�hk�isi� oikeuksia sek� elokuva- ja teatterioikeuksia. Siksi kirjailijan on oltava tarkkana, millaisia oikeuksia h�n luovuttaa tehdess��n kustannussopimusta. Kustantajauskollisuus ei saisi menn� ohi sen, ett� kirjailija voi vaatia kustantajaltaan parempaa prosenttia kirjan nettomyyntitulosta. Alan uusi nettohintaan perustuva j�rjestelm� toimii n�in: Jos kirja maksaa kaupassa 27 euroa, siit� maksetaan 2,16 euroa arvonlis�veroa. Mik�li kirjakauppa neuvottelee itselleen 50 prosentin alennuksen, saa kauppias kirjan 12,42 eurolla. Lopusta eli kirjan nettomyyntitulosta kustantaja maksaa kirjailijalle v�hint��n 21 % eli kirjailijan osuudeksi tulee 2,6 euroa ja kustantajalle j�� 9,82 euroa.

Kirjailijaillassa her�tti keskustelua Google-sopimus. H�mmennyst� ja hilpeytt�kin her�tti toimintatapa: jos et tee mit��n, olet sopimuksessa mukana. Jos taas haluat j�tt�yty� sopimuksen ulkopuolelle, sinun on oma-aloitteisesti ilmoitettava siit� kirjallisesti. Toisaalta sopimukseen mukaan meneminen ei sek��n tarkoita, ett� siit� ei p��sisi pois my�hemmin. Joten miksi siis j��d� sopimuksen ulkopuolelle nyt, kun my�hemminkin voi? Lis�� p��nvaivaa tuotti er��n asiantuntijan kanta, ett� liittym�ll� sopimukseen kirjailija saa parhaan kontrollin teoksiinsa ja voi tehokkaammin est�� niiden julkaisun netiss� erillisell� ilmoituksella. P�ivi Liedes ei t�t� kantaa ymm�rt�nyt. Selkeint� on h�nen mukaansa j�tt�yty� ulkopuolelle etenkin, jos on aktiivinen kirjailija edelleen.

Sopimusasioiden j�lkeen P�ivi Liedes antoi kirjailijoille tietoa verotuksesta alkaen ihan perusasioista kuten kuittien s�ilytt�misest�, muistiinpanovelvollisuudesta, ty�huonev�hennyksest� sek� ty�matkojen v�hent�misest� ja p�iv�rahojen maksamisesta. Ainakin min� tulin vakuuttuneeksi siit�, ett� s��nn�llisesti julkaisevan kirjailijan on v�hennysten takia viisasta perustaa toiminimi. Se on helppoa, eik� kirjanpitokuluja kerry pienituloiselle ihmiselle liikaa vuodessa.

Lopuksi keskusteltiin apurahoista, niiden verotuksesta ja myel-maksuista. Vain sellaiset apurahat tulevat myelin piiriin, jotka on my�nnetty v�hint��n nelj�n kuukauden ty�skentelyyn ja jotka ovat yli 1100 euroa. Apurahojen lis�ksi kirjailijan on otettava kirjailijan ty�st��n saamiensa verollisten tulojen osalta yritt�jien el�kevakuutus (YEL). Yritt�j�n el�kevakuutusmaksu on otettava t�n� vuonna, mik�li ty�tulo on yli 6500 euroa. Ty�tulo ei tarkoita samaa kuin laskutus, eik� my�sk��n samaa kuin se, mik� j�� viivan alle. Ty�tulon saa itse m��ritell�. Kirjailijoille soveltumattoman yritt�j�el�kelains��d�nn�n mukaan sen tulisi vastata summaa, joka tehdyst� ty�st� maksettaisiin ulkopuoliselle. Keskim��rin 2000 euroa vuodessa ansaitsevan kirjailijan on kyll� v�h�n hankala arvioida ty�t��n t�st� n�k�kulmasta�

Maria Syv�l�

Grafomania, kirjoitusvimmaisten blogi

noreply@blogger.com (Terhi) — Fri, 03 Apr 2009 08:43:00 +0000

Koska Grafomania-kirjallisuusblogilla on niin vahva pirkkalaiskirjailijaedustus, tahdon vinkata nettip�iv�kirjastamme my�s t��ll�.

Grafomania on kuuden kirjailijan yhteinen nettip�iv�kirja. Se on perustettu vuonna 2005. T�ll� hetkell� kirjoittajia on kuusi: Markku Karpio, Anneli Kanto, Jukka-Pekka Palviainen, Sari Peltoniemi, Salla Simukka ja allekirjoittanut.

Milan Kundera kirjoittaa grafomaniasta teoksessaan Romaanin taide (WSOY, 1986) seuraavasti: �Grafomania. Halu kirjoittaa kirjeit�, p�iv�kirjoja tai perhekronikoita (itselleen ja l�himmilleen) ei ole grafomaniaa, mutta halu kirjoittaa kirjoja (tuntemattomille lukijoille) on. Se ei ole maniaa muodon luomiseen vaan oman minuutensa toisille tyrkytt�miseen. Vallantahdon groteskein versio.�

Koska Kundera pelk��, ett� romaani kuolee eik� j�ljelle j�� kuin �grafomaanien loputon p�lp�tys�, olemme p��tt�neet kirjoittaa paitsi romaaneja my�s grafomaanista p�lp�tyst� blogiimme.

Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja (Gummerus, 1998) on m��rittelyss��n armollisempi. Grafomania on lyhyesti kirjoitusvimma.

Kirjoitamme s��nn�llisen ep�s��nn�llisesti kirjoittamisesta, lukemisesta, kirjailijan arjesta... Kaikesta mahdollisesta ammattiimme liittyv�st�.

Tervetuloa siis lukemaan ja keskustelemaan my�s Grafomaniaan!

Terhi Rannela

Uusia mahdollisuuksia tiedottamiseen kirjailijoille

noreply@blogger.com (Pirkkalaiskirjailijat) — Tue, 31 Mar 2009 07:44:00 +0000

Tuore pirkkalaiskirjailija Carita Forsgren n�ytt�� ennakkoluulottomasti mallia siit�, kuinka k�ytt�� nettivideota kirjasta tiedottamiseen. Oheinen video k�sittelee h�nen historiallista romaaniaan Kolmen kuun kuningatar.

Tarvitset flash player 8 katsellaksesi videota.

Tuula-Liina Varis Pirkkalaiskirjailijoiden vieraana

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Mon, 30 Mar 2009 12:21:00 +0000

26.3.09 Telakka.

Kuka meist� kirjailijoista kehtaa tunnustaa tutuille, kuinka v�h�n rahaa yhdest� kirjasta heruu sen tekij�lle? Niinp�. Ei ole j�rin inspiroivaa menn� julistamaan maailmalle, ett� t�m� suuri kirjallinen nero t�ss� venytt�� sentti� k�yhyysrajan alapuolella.
Mutta kipeist�kin asioista kannattaisi puhua, nostaa kissa p�yd�lle, jotta tilanteeseen saataisiin joskus muutos. T�h�n avoimuuteen ja rehellisyyteen pirkkalaiskirjailijoita patisti Kirjailijaliiton tuore puheenjohtaja Tuula-Liina Varis, joka k�vi kuukausikokouksen vieraana maaliskuun viimeisen� torstaina Telakalla.
Suoruuteen on kyll� syyt�, todettiin alustuksen j�lkeisess� keskustelussa. Aika moni kirjallisen alan ulkopuolella luulee, ett� kirjailijat el�v�t hyvinkin vauraasti. Julkisuudessa kerrotaan satumaisia lukuja muutaman menestyj�n verotuloista ja ehk�p� isot kirjallisuuspalkinnotkin omalta osaltaan luovat harhaa kirjailijoiden makeasta el�m�st�.
Mutta itseh�n me tied�mme, miss� todellisuudessa sanataiteilijat el�v�t. Yhdest� kirjasta kirjailija saa bruttona pari, kolme euroa - lastenkirjailija viel� v�hemm�n - ja apurahat laahaavat kaukana j�lkijunassa, kun niit� suhteutetaan siihen, paljonko el�minen ja asuminen maksavat nykyisess� Suomessa. Viime vuosina yksityisen tuen osuus apurahoista on kasvanut. Sekin lis�� ep�varmuutta: kuinka t�lle tuelle k�y jatkossa, jos ja kun s��ti�iden tuotot ovat sulaneet talouskriisin my�t�?
El�keasiat ovat rempallaan, tuoreet parannukset koskettavat l�hinn� nuorempaa kirjailijasukupolvea, heit�, jotka alkavat nostaa el�kett� noin 30 vuoden kuluttua. Takaisin 15 vuoden apurahat!
Silti kirjoja ostetaan. Kustannustaloissa voidaan lihavasti. Ainoa, jolla menee taloudellisesti huonosti on kirjailija. Onko reilua, ett� juuri kirjailija on kirjankustannusprosessissa se tyyppi, joka saa k�teens� v�hiten rahaa?
Menn��nk� lakkoon?
Onneksi Kirjailijaliitolla on nyt topakka puheenjohtaja, joka varmasti on nainen paikallaan ajamaan j�senist�n etua n�iss� t�rkeiss� kysymyksiss�. Rivij�senkin voi tehd� osuutensa, muun muassa vied� liittoon sanaa siit�, millaisia kustannussopimuksia ja tekij�npalkkioprosentteja viime aikoina onkaan nen�n eteen toimitettu.
Telakalla kokoontui muuten aika iso joukko pirkkalaiskirjailijoita, kolmisenkymment�, vaikka kokous j�rjestettiin nyt arki-iltana eik� perjantaina, kuten totuttu tapa on ollut. Telakan atm�sf��ri oli mainio, siell� voisi kokoustaa toistekin, kunhan se ravintolalle sopii. Huhtikuun lopulla ei sovi, joten n�kemisiin MAANANTAINA 27.4. Kahvila Valossa klo 18.30. Silloin saamme my�s vieraan Kirjailijaliitosta - toiminnanjohtaja P�ivi Liedeksen. Hyvin on viel� aikaa kaivaa Google-sopimus p�yt�laatikosta.

Katariina

Linkki Helsingin Sanomien Pirkkalaiskirjailija-artikkeliin

noreply@blogger.com (Pirkkalaiskirjailijat) — Fri, 27 Mar 2009 13:34:00 +0000

12.3 Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla oli puolen sivun artikkeli Pirkkalaiskirjailijoista ja Pirkkalaisten uusien kotisivujen ��nitearkistosta. Jos et ole artikkelia viel� lukenut, niin p��set lukemaan sen seuraavien linkkien kautta:

- P��juttu

- Poimintoja ��nitearkistosta

- Taustaa: Pirkanmaalla tehd��n ja tallennetaan kirjallisuutta

noreply@blogger.com (Ulla V) — Wed, 18 Mar 2009 16:38:00 +0000

Hei,
olen jo melkein t��ll�. Ensimm�inen bloggaus-yritys.
Siin� t�rkeimm�t.
Ulla V.

Pirkkalaiskirjailijat Hesarissa!

juhasiro@saunalahti.fi (juha siro) — Thu, 12 Mar 2009 09:49:00 +0000

Hyv�t yst�v�t ja kollegat, lukaiskaapa t�m�n p�iv�n Hesari. (12.3.2009) El�mme aikaa, jossa paikallinen aviisi ei huomioi kotikaupungin kirjallisuutta eik� kulttuuritekoja. Onneksi valtakunnan ykk�slehti tasoittaa tilannetta! Reilu puoli sivua juttua pirkkalaisten uusista nettisivuista. Erityisesti ��nitearkistosta, mutta kommentteja on kyselty my�s j�senilt�.

Kun Ollilan Simo sai digitoidut kuukausikokous��nitteet k�siins� ja alkoi tehd� nettisivuja, mies vakuutti, ett� t�ll� aineistolla ylitet��n uutiskynnys. Eik� v��r�ss� ollut. Nyt meill� on valtakunnan fiksuimmat ja toimivimmat sivut. T�st� on hyv� jatkaa profiilin ter�v�ityst� ja p�ivityst�. Meill� on hiton hienoja kirjailijoita el�vien kirjoissa, mutta usein lehdiss� haetaan Hesan tekij�ille vastapainoa vain Turun runoliikkeest�.�

Tampere on kirjailijoiden kaupunki. Jos paikallinen p�iv�lehti on sen unohtanut, taistellaan kirjallisen kulttuurin puolesta muilla foorumeilla. T�m� tiedosti my�s kirjasto, joka j�rjesti pari viikkoa sitten tamperelaisten kirjailijoiden illan. Ja Metson sali oli tietty tupaten t�ynn�. Tamperelaiset haluavat lukea, n�hd� ja kuulla kotikaupunkinsa kirjailijoita. Hienoa!

Kirkasta kev�tt�, terveisin�

juha siro

Viikko aikaa hakea Tarttoon

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Mon, 09 Mar 2009 10:05:00 +0000

Maaliskuuta menn��n, ja viel� on viikko aikaa hakea kirjailijastipendi� Tampereen yst�vyyskaupunkiin Tarttoon t�m�n vuoden marraskuulle.

Stipendi on aika houkutteleva, ainakin sellaiselle kirjailijalle, joka voi irrottautua arjestaan nelj�ksi viikoksi muille maille eik� kovin kauaskaan t�ss� tapauksessa. Tampereen kaupunki my�nt�� Tarttoon l�htev�lle kirjailijalle tuhannen euron stipendin. Siihen sis�ltyv�t matkakulut. Tampere Maja tarjoaa kirjailijalle 2.11.09-30.11.09 ajaksi vierastalostaan viihtyis�n vinttikamarin (sis. mm. s�ngyn, p�yd�n, mikroaaltouunin, suihkun, internetyhteydet) ja aamiaisen. Sek� mahdollisuuden tavata paikallisia kirjailijoita, solmia kontakteja ja nauttia paikallisesta kulttuurista monin tavoin. Kirjailijamme p��see my�s osallistumaan Tarton Kirjailijaliiton j�rjest�m��n yhteiseen kirjailijailtaan ja voi - halutessaan - kertoa jotain itsest��n ja ty�st��n sik�l�isille kollegoille.

Vapaamuotoiset hakemukset ty�suunnitelmineen on toimitettava Tampereen kaupungin kulttuuritoimeen 16.3.09 klo 15.45 menness�. Kuoreen merkint� "kirjailijastipendi Tarttoon". Valinnan tekev�t edustajat kulttuuritoimesta, Pirkkalaisista, Viitapiirist� ja Tampere Maja S��ti�st�. Stipendin saajalle ilmoitetaan henkil�kohtaisesti.

Tartto kutsuu!

Katariina

Panu Rajala Waltarin matkassa

noreply@blogger.com (Katariina Romppainen) — Sat, 28 Feb 2009 12:34:00 +0000

Perjantai 27.2.09 Laterna.
Parikymment� pirkkalaiskirjailijaa kuunteli keskittyneesti, kun yhdistyksen oma j�sen Panu Rajala kertoi kyydist��n Mika Waltarin matkassa. Kuulimme herkullisia anekdootteja niin Mika Waltarin h�ik�isev�n uran varrelta kuin el�m�nkerturi Rajalan palkitun Unio Mystican tekovaiheista.
Panu syttyi Waltariin jo nuorukaisena ja kirjoitti Sinuhesta t�rkeit� lauseita muistivihkoonsa. Nuorena kirjallisuudenopiskelijana h�n sai tilaisuuden tutustua paremmin maestroon, joka otti Rajalan ovella vastaan syv��n kumartaen. Herrasmies mik� herrasmies. Samaan Tunturikatu 13:n asuntoon Panu asteli vuosikymmeni� my�hemmin tehdess��n Unio Mysticaa. Kirjailijan tyt�r ja oikeuksienomistaja Satu Waltari on j�tt�nyt asunnon siihen kuntoon ja kalustukseen, miss� se oli is�ns� viel� el�ess�. Kuulemma tuhkakupissa on viel� Mikan savukkeen tuhkaakin...tosin sit� Rajala ei ollut havainnut.
Panu kertoi el�v�sti ja hauskasti kokemuksistaan kahden tiukan mimmin, Waltari-tutkija Ritva Haavikon ja Satu Waltarin v�lisess� puristusotteessa. Laajaa el�m�nkertaa Mika Waltarista pidettiin kustantajallakin aika mahdottoman teht�v�n�, mutta lopulta Rajala onnistui saamaan paljonkin uutta tietoa tutkijoihin aikaisemmin hyvin kylm�kiskoisesti suhtautuneelta Satu Waltarilta - muun muassa pitkien puhelujen aikana. Ammattimiehen ty�t�! Erityisen mielenkiintoista oli kuulla, kuinka Rajala sai haltuunsa kopiot nuoren Mika Waltarin kirjeist� Jalo Sihtolalle...
Ja yli 800-sivuisen Unio Mystican kirjoitusty�st�kin kuulimme. Panu ryhtyi urakkaan varsinaisesti syksyll� 2007 ja ty� sujui innostuksen, inspiraation vallassa. Sujuvaa, lennokasta matkantekoa siivitti vapaus kirjoittaa ja kertoa juuri, kuten h�n itse halusi. Poissa olivat tieteellisen tutkimusty�n paineet.
Meit� pirkkalaisia kiinnosti my�s Waltarin suhde V�in� Linnaan, mist� Panu kertoi joitakin viitteit�. Waltari oli ehk� hivenen shokissa Linnan menestytty� suomalaisista sotajermuista kertovalla Tuntemattomallaan ja my�hemmin T��ll� Pohjant�hden alla -trilogialla. Kertoivathan kirjat siit� Suomesta ja niist� suomalaisista, jotka olivat j��neet helsinkil�iselle keskiluokan kasvatille ja papinpojalle vieraaksi. H�nell� saattoi olla aikeita kirjoittaa suuri suomalainen nykyaikaan sijoittuva romaani, mutta Linnan menestys ehk� osaltaan vaikutti siihen, ett� Waltari suuntasi takaisin historiallisiin aiheisiin.
T�st� kaikesta ja paljon muusta syntyi vilkas keskustelu, jota jatkoimme viel� kotvasen py�re�n p�yd�n ymp�rill� Panun odotellessa Helsingin junaa. Paikalle Laternaan olisi mahtunut enemm�nkin pirkkalaisia, mutta hyv� n�in - ilta sujui leppoisasti ja aivan kuin jostain verhon takaa olisi meit� tarkkaillut muuan myh�ilev� hahmo, syv��n kumartaen...

Risto Lindroosin kirjailijaesittely

noreply@blogger.com (Risto Lindroos) — Fri, 27 Feb 2009 09:20:00 +0000

Tampere 27.2.2009. Olen Risto Kalervo Lindroos.Olen syntynyt 6.1.1950 Tampereella. Jo 50-ja 60 luvuilla Kurun Luoteenkyl�n kansakoulussa ja Kurun kansalaiskoulussa tunsin palavaa viehtymyst� kirjoittamiseen. L�hdin oppivelvollisuuteni suoritettuani 1965 Ruotsiin t�ihin.Ty�skentelin 1965-1967 M�lneby-nimisell� paikkakunnalla ; k�rr�sin ja lastasin tiili� tiilitehtaalla ja naulailin trukinlavoja ja silakkalaatikoita Ekmanin velvesten sahalla. Palasin Tampereella kev�ttalvella 1967 ja menin moottorikorjaamoon mopol�hetiksi. Ajoin seuraavana vuonna 1968 ajokortin, joka heltisi ensimm�isell� yritt�m�ll�. Ajokorttini on muuten edelleen voimassa, vuoteen 2020 saakka ! Armeijaan l�hdin alkuvuodesta 1970, ja sotilasurani kehitys oli se, ett� olin ensin alokas, sitten ratsumies, sitten keitti�mies. Palvelin niin hyvin, ett� sain kaikilta osin kiitett�v�n sotilaspassin ja korpraalin arvon. 80- luvulla kertausharjoituksissa minut ylennettiin alikersantiksi.
Varsinainen kirjailijanty�ni on alkanut jo 60-luvun lopulla, jolloin liityin Tampereen Ty�v�enopiston kirjoittajapiiriin, jossa opettajanamme aluksi oli kirjailija Reino Mantere. Se oli todella kirjoittamiseen innostava kirjoittajapiiri, jossa antaumuksella syvennyimme teksteihimme. Tunnusomaista kirjoittajapiirille oli luova yhteenkuuluvaisuuden henki. Monista tuohon kirjoittajapiiriin osallistuneista ovat my�hemmin julkaisseet hyv�t arvosanat saaneita teoksia ja kirjoituksia. Kirjoittajapiiriin tuli opettajaksemme my�s kirjailija Tauno Kaukonen, my�hemmin Orvokki Autio, Kullervo J�rvinen ja V�in� Kirstin�, joille kaikille olen suuret kiitokset velkaa rohkaisusta, opetuksesta ja my�nteisest� suhtautumisesta kirjoittamiseen. Olen ollut my�hemmin sitten Saara Kes�vuoren, Niina Hakalahden ja Tuija V�lipakan opissa, kunnioitan ja rakastan heit� ja kiit�n heid�n panoksestaan kirjailijanty�ni edist�miseksi. Ensimm�isen k�sikirjoitukseni ERIKOINEN P�IV�KIRJA vein henkil�kohtaisesti Jyv�skyl��n Gummerrukselle 1974. K�sikirjoitus kuitenkin palautettiin, ja oli kustantajan edustaja Juhani Syrj� kirjoittanut l�hetekirjeeseen yst�v�llisen palautteen, jonka mukaan k�sikirjoitus ei sellaisenaan kustannettavaksikelpaa !? " Hieman enemm�n aikaa ja tupakkaa - jos olette tupakkamiehi�"- kirjoitti Juhani Syrj� silloin.
Vaikka k�sikirjoituksiani on hyl�tty pitk�lti toistasataa, en ole lannistunut. Tosin ihmettelen kustantajien nurjamielist� asennetta julkaista varsinkin lyriikkaa. En ymm�rr� sit� skitsofreniaa : toisaalta huudetaan runouden per��n, mutta samalla kustantajat hyljeksiv�t runouden kustantamista.
Kirjailija Tauno Kaukosen kehoituksesta aloin hakemaan Tampereen kaupungin kulttuuritoimesta apurahaa kirjoitusty�h�n. Olen hakenut kaupungin apurahaa yli 30 kertaa, ja jokainen apurahahakemukseni on jostain ihmeen syyst� hyl�tty, jokainen, aina sielt� 70-luvulta saakka. Samoin Pirkanmaan taidetoimikunta on hyl�nnyt jokaisen apuraha-anomukseni 80- luvulta saakka. T�m�n olen kokenut hyvin raskaasti, henkil��ni kohdistuvana syrjint�n�, josta ep�kohdasta pit�isi keskustella kulttuuripiireiss�. Tosin en ole ainoa kulttuurihenkil�, jota on apurahojen jaossa syrjitty, huonoa kohteluaan noitui �skett�in Yle Teeman kanavalla elokuvaohjaaja Mikko Niskanen, Spede Pasanen hajoitti kirveell� filmej��n protestiksi syrjiv�st� apurahapolitiikasta, ja Timo K Mukka sai ensimm�iset apurahansa vasta kolmannen kirjansa j�lkeen !?
Onnittelen kuitenkin kaikkia taiteenharjoittajia, jotka saavat apurahaa luovaan toimintaan, ja n�ytt�v�t n�in hyv�� esimerkki�, ett� ainakin jotkut saavat. Apurahan saajat ansaitsevat tunnustusta siksikin, ett� yll�pit�v�t meille kirjailijoillekin niin t�rke�t� j�rjestelm��.
Esikoisteokseni SODANN�LK�INEN MAISEMA julkaistiin LIKE KUSTANNUKSEN kustantamana 1996 ja toinen teokseni RUNOILIJAPOIKA vuonna 2000. T�st� olen LIKELLE hyvin kiitollinen, koska koko 1990- luku oli pahinta lama-aikaa Suomessa. LIKEN panos kirjailijanty�lleni on ollut suurten kiitosten arvoinen, todella suuri kulttuuriteko !
Tamperetta sanotaan kirjailijoiden kaupungiksi, mutta sit� se ei ole kaikille kirjailijoilleen.
Kaunokirjalliset tuotteeni ovat olleet kirjakauppamyynnist� loppuunmyytyj� jo vuosia, ja jos kustantajien nyreys julkaista lyriikkaa jatkuu, ei hyv�lt� n�yt�.
Mutta viel� t�ss� on tarkoitus jotain yritt��, kun el�kkeell� ollessa on aikaa kirjoittaakin. " Ans kattoo ny mihin suuntaan kulkeutuu" Kyll� sit� jotakin tarttee yritt�� sano Lyyti kun ryhtyi kirjottaan ! Yst�v�llisesti 27.2.2009 Risto Lindroos

Ent� kun se on valmis?

noreply@blogger.com (Susienne) — Wed, 25 Feb 2009 12:45:00 +0000

Ihmistervehdys!

Kuvitellaan seuraava tilanne.

Saat idean. Ideasta tulee luonnos. Luonnoksesta tulee k�sikirjoitus. K�sikirjoituksesta tulee ty�stett�v� nippu kirjaimia. Sitten siit� tulee valmis ja se luovutetaan. Mit� sen j�lkeen? Mit� kirjoittaja kokee kun teksti vied��n pest�v�ksi ja kapaloitavaksi?

Kuinka k�sitell� uloshuokaisun j�lkeist� oloa? Ja millainen se kullakin on?

Kysyy Sutenne, jolla on "luomisen ja tuhoutumisen tasapainon j�lkeinen ihmetys" ja tyhj�t k�det